Etsi:

Kristus Jesus (09)

KRISTUKSEN VIRASTA.

Kristuksen virka on kolminainen: Profetallinen, papillinen ja kuninkaallinen, Jes. 33:22.

Kristuksen profetallisesta virasta, jolla hän opettaa meitä.

Sillä on moninaiset nimet, 5. Mos. 18:2, 18. Matt. 21:11. Joh. 6:14. Luuk. 24:19. Jes. 61:1. 50:4. 63:1. Matt. 23:8, 10.

Kristukselle tulee erinomattain tämä opetusvirka, joka on oikia jumalallinen virka; sillä Herra Jumala omistaa sen itsellensä, Jes. 48:17. Kristus on sen ottanut tehdäksensä, Matt. 11:27. Joh. 1:18. Profetan ilmoituksen jälkeen, 5. Mos. 18:15. Jes. 50:4. Ja on siihen asetettu taivaallisen Isän äänen kautta, Matt. 3:17. 17:5. Kristus vahvistaa opin ihmetöillä, Joh. 6:14.

Mitä Kristus siis opettaa? Lohdullista evankeliumin oppia, Matt. 11:5. Jes. 61:1, 2. Joh. 1:17. Ydin Kristuksen opista kirjoitetaan, Mark. 1:14, 15. Matt. 4:17. Apostolit käsittävät myös saarnansa senkaltaisilla lyhykäisillä sanoilla, Ap. T. 20:27. 1. Kor. 2:2. 2. Kor. 5:19, e.

Vaikka nyt Kristus itse ja enimmitten saarnasi evankeliumia, niin ei kuitenkaan lakiakaan unohdettu, Matt. 5:17. Gal. 3:24, 25. Vaan selitettiin ja puolustettiin Fariseusten vääriä selityksiä vastaan: niin kuin havaitaan, Matt. 5:* 7:* 12:* ja 15:*.

Ketä Kristus opetti? Kaikkia ihmisiä, Matt. 11:28. 28:19. Mark. 16:15, 20. Kol. 1:6, 23, 28. Ap. T. 17:30. Uskottomia ja katumattomia myös kutsutaan, San. 1. 1:24, e. Jes. 65:2, 5. 66:4. Jer. 7:13, e. Se vahvistetaan myös Kristuksen vertauksilla, Luuk. 14:16, e. Tästä puhuu Kristus juurtajaksain, Joh. 3:18.

Mitä varten Kristus harjoitti opetusvirkaa, ja sitä vielä muiden antaa ilmoittaa? Sen tarkoitussyy löydetään Ap. T. 26:18. 1. Tim. 2:4. 1. Piet. 3:9. Kol. 1:28. Matt. 23:37.

Kristuksen sovinto- eli Ylimmäispapillisesta virasta.

Siitä puhutaan Hebr. 4:14, 15. 9:11. 3:1. Niin myös Ps. 110:4 Jonka paikan Paavali merkillisesti selittää Hebr. 5:6, 10. 6:20. 7:*

Uhri, joka uhrattiin, oli Ylimmäinen Pappi Kristus Jesus itse, Eph. 5:2. Tit. 2:14. 1. Tim. 2:5, 6. Joh. 3:16.

Suitsutus on Jesuksen esirukous taivaassa, Rom. 8:34. Ilm. K. 8:3, 4. Tässä Ylimmäisen Papin virassa on erinomaisesti kaksi osaa, joita ovat (1) Täysiksi tekeminen. (2) Esirukous, Jes. 53:12.

Mitä täysiksi tekemiseen tulee, niin ei ole sitä sanaa tässä ymmärryksessä P. Raamatussa; on kuitenkin muita sanoja yhden kaltaisesta ymmärryksestä ja sisällepidosta: niinkuin maksaminen, Ps. 69:5. Meidän synteimme kantaminen, Jes. 53:4. Lunastus, Matt. 20:28. Lunastuksen hinta, 1. Tim, 2:6. Sovinto, 1. Joh. 2:2. 4:10. Pelastus, Rom. 3:24, 25. Sovittaminen, Rom. 5:10, 11. 2. Kor. 5:18-20. Lunastus Jesuksen veren kautta, Eph. 1:7. Kol. 1:14. Vapahtaminen, 1. Piet. 1:18, 19. Kallis osto, 1. Kor. 6:19, 20. Ja lunastusosto, Gal. 3:13. 4:5. Yhdistä tähän Jes. 50:1. 52:3. 1. Piet. 1:18, 19. Kelpaavainen uhri, Hebr, 10:12, 14. 9:28. Täysiksi tekeminen ymmärretään parhain, kun neljästä kysymyksestä vaari otetaan.

Ensisti: Onko Jumalan Poika kärsimisellänsä ja kuolemallansa Jumalan tuomion täyttänyt, ja täydellisesti kaikkein ihmisten syntein edestä maksanut?

Tämä taidetaan järjestyksessä ja parhain käsittää, kun neljänlaisesta vaari otetaan joista Kristus kärsimisellänsä ja kuolemallansa on meitä pelastanut.

(1) On Kristus meitä pelastanut synnistä; joka osoitetaan (1) sillä, että hän sitä varten itsensä antoi ulos, Rom. 4:25. Gal. 1:4. Tit. 2:14. (2) Siitä, että hän kantoi meidän syntimme, Jes. 53:4, 6. Joh. 1:29. 2. Kor. 5:21. Yhdistä 3. Mos. 16:20-22. (3) Siitä, että hän verellänsä meitä synnistä puhdistaa, 1. Joh. 1:7. Hebr. 1:3. 13:12. (4) Siitä, että hän kuoli meidän synteimme tähden, 1. Kor. 15:3 (5) Niin myös siitä, että hän synnin rangaistuksen otti päällensä ja sen kärsi, Jes. 53:5. 1. Piet. 2:24.

(2) On Kristus meitä pelastanut Jumalan vihasta ja armottomuudesta siinä, että hän oli Jumalalle otollinen sovinto-uhri, Eph. 1:6. 5:2. 1. Joh. 2:2. 4:10. Siinä, että hän lihansa, verensä ja verisen kuolemansa kautta on rauhan toimittanut, Kol. 1:20 Eph. 2:13, 14. Varjellut meitä vihasta ja Jumalalle sovittanut, Rom. 5:8-10. 1. Tess. 1:10. Kol. 1:22. Ja antaa synnit anteeksi, Matt. 26:28. Eph. 1:7. Kol. 1:14. On meitä niin ostanut ja lunastanut Jumalan vihasta ja tuomiosta, ja saattanut meitä omiksensa, Ap. T. 20:28. 1. Piet. 1:18, 19. Ilm. K. 5:9. 1. Kor. 6:19

(3) Kristus on meitä vapahtanut lain kirouksesta, Gal. 3:13. Rom. 8:3, 4,

(4) Kristus on meitä pelastanut perkeleen vallasta ja julmuudesta, ijankaikkisesta kuolemasta ja helvetistä, Hebr. 2:14, 15, Hos. 13:14. 1. Kor. 15:54. Tästä kuin nyt sanottu on, löydetään todeksi se kuin ensimmäisessä kysymyksessä esitettiin.

Toinen kysymys: Onko sen kaltainen täysiksi tekeminen ja makso kaikkein ihmisten edestä yhteisesti, ja itse kunkin edestä erinäisesti tapahtunut?

Tähän vastataan suostumisella: ja tämä osoitetaan (1) senkaltaisista Raamatun paikoista, jotka Kristuksen täysiksi tekemisen, ansion, kärsimisen ja kuoleman osoittavat ulottuvaksi kaikille ihmisille, ilman yhdenkään eroittamista, Jes 53:6. Matt. 20:28. Rom. 8:32. 2. Kor. 5:14, 15. Hebr. 2:9. 1. Tim. 2:6. Hebr. 9:28. Tit. 2:14. Kol. 1:19, 20. Matt. 18:11. Rom. 5:18. 1. Kor. 15:22. Matt. 11:28. Ap. T. 17:30. 1. Mos. 22:18. (2) Niin myös koko maailmalle, Joh. 1:29. 1. Joh. 2:1, 2. Joh 3:16-18. 4:42. Gal. 4:4, 5. Sovita tähän Rom. 3:19. (3) Vielä myös kadotetuillekin ja hyljätyille ihmisille, Rom. 14:15. 1. Kor. 8:11. 2. Piet. 2:1. Ja niillekin, jotka tekevät syntiä Pyhää Henkeä vastaan; yhdistä Hebr. 6:4-6. Hebr. 10:10, 29. nimittäin, että hekin ovat Kristukselta täydellisesti lunastetut, mutta koskei he usko, niin he kadotetaan, Mark. 16:16. Joh. 3:18, 36. 12:48.

Kolmas kysymys: Ottaako tämä Kristuksen täysiksi tekeminen ja makso pois kaikkein ihmisten velan ja synnin? Se todistetaan ja osoitetaan, Jes. 38:17. 43:24. Rom. 5:20, 21, Miik, 7:19. Ap. T. 4:12. 10:43. 1. Joh. 1:7. Joh. 1:29. Sak. 3:9.

Neljäs kysymys: Onko Kristus meidän välimiehemme molempain luontoin puolesta? Joka todistetaan ja vahvistetaan (1) siitä, että Kristus sitä varten otti ihmisyyden luonnon ja sen jumalallisen personansa kanssa yhdisti, että hän molempain luontoinsa jälkeen, välimies-virkansa ja lunastustyönsä toimittais, Gal. 4:4, 5. Rom. 8:3, 4. 1. Joh. 3:5, 8. 1. Tim. 1:15. (2) Siitä, että molemmat luonnot, mitä välimiehen virkaan ja lunastuksen työhön tulee, juurtajaksain nimitetään: ihmisyyden luonto, 1. Mos. 3:15. 1. Tim. 2:4, 5, Jumaluuden, Jes. 35:4. Hos. 1:7. Ap. T. 20:28. Rom. 5:10. (3) On tarpeellinen että molemmat luonnot välttämättömästi lunastuksen työssä ynnä vaikuttavat, ja että välimiehemme on totinen Jumala ja totinen ihminen: sillä ihmisyyden luonnolle ilman jumaluuden luonnota, eli paljaalle ihmiselle, oli mahdotoin itsestänsä lunastuksen työtä toimittaa, johon tarvittiin ääretöin jumalallinen voima ja kaikkivaltius, Ps. 49:8, 9.

Täysiksi tekemisen tarkoitus-syy Jumalan puolelta on Jumalan jumalallisen vanhurskauden, niin myös armon ja laupiuden ilmoitus, Rom. 3:24-26. 5:8. Joh. 15:13. 1. Joh. 3:16. Eph. 5:25. Sen tarkoitus syy meidän puoleltamme on sovittaminen Jumalan kanssa, Rom. 5:10. 2. Kor. 5:18, 19. Kol. 1:20. Pelastus hengellisistä vihollisistamme: perkeleestä, Luuk. 1:71 Hebr. 2:14, 15. 1. Joh. 3:8. Synnistä, Kol 1:14. Tit. 2:14. Ja autuaaksi tekeväisen vanhurskauden, elämän, ja autuuden toimittaminen, Dan. 9:24. 2. Kor. 5:21. Hebr. 9:12. 5:8, 9. 1 Joh. 3:2, 5.

Ylimmäisen Papin viran toinen osa on Jesuksen esirukous.

Niinkuin nyt Jesus Kristus on yksinäinen ja ainoa välimiehemme, 1. Tim. 2:5, 6. Ja niinkuin Jesuksen jumaluus antoi hänen miehuutensa kärsimiselle, verelle ja kuolemalle oikian jumalallisen sovinto- ja lunastus-voiman, 1. Joh. 1:7 Joh. 8:36. Niin on myös Kristus Jesus ainoastansa se, joka molempain luontoinsa puolesta meidän edestämme rukoilee, ikään niin on myös Jesuksen jumaluuden luonnosta tällä esirukouksella se oikia jumalallinen ja autuaaksi tekeväinen rukouksen kuulemisen voima; koska Jesus, ei ainoastansa ihmisyytensä, mutta myös jumaluutensa luonnon puolesta, tämän esirukouksen toimittaa, josta puhutaan 1. Joh. 2:1. Rom. 8:34. Hebr. 7:25. 9:24.

Tämä esirukous on perustettu tämän Ylimmäisen Papin täysiksi tekemisessä ja kalliissa ansiossa: ei hän muuta rukoile, kuin saadaksensa sitä, johon hän on kärsimisellänsä, verellänsä ja verisellä kuolemallansa oikeuden saanut, Rom. 8:34. Hebr. 12:24.

Hän rukoilee meille kaikkea sitä hyvää, minkä hän on toimittanut, ettei uskomme taukoaisi, Luuk. 22:31, 32. Kuin laviammalta nähdään, Joh. 17:11,* Hän rukoilee yhteisesti kaikkien, sekä valittuin, että hyljättyin edestä niinkuin hän myös rukoili niiden edestä, jotka hänen ristiin naulitsivat, Jes. 53:12. Luuk. 23:34.

Tällä yhteisellä Jesuksen esirukouksella on perustus Jesuksen yhteisessä autuaaksi tekeväisessä tahdossa, 1. Tim. 2:4. 2. Piet. 3:9. Matt. 23:37. Jesuksen yhteisessä ansiossa, 2. Kor. 5:14, 15. Kristuksen yhteisessä välimiehen virassa 1. Tim, 2:5, 6.

Mutta erinomattain rukoilee Jesus valittuin uskovaistensa edestä, Joh. 17:9.

Jesuksen esirukous on ijankaikkinen esirukous, Hebr. 7:17, 25, 28.

Vie hiiren kursori viittauksen päälle, niin näet raamatunkohdan.

Kuuntele seuroja netissä: nettiseurat.info
Raamattu netissä: finbible.fi
Tämän sivuston tekstit ovat rekisteriraamatun sanahakemistosta.
Lisätietoja rekisteriraamatusta: evl.fi
Yhteystieto: rekisteri@rekisteri.eu
Vie hiiren kursori viittauksen päälle, niin näet raamatunkohdan.

Kuuntele seuroja netissä: nettiseurat.info
Raamattu netissä: finbible.fi
Tämän sivuston tekstit ovat rekisteriraamatun sanahakemistosta.
Lisätietoja rekisteriraamatusta: evl.fi
Yhteystieto: rekisteri@rekisteri.eu